keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Yhdistystoiminta on tunteen asia


Tuutoritapaaminen järjestettiin Tampereella kolme viikkoa sitten. Tarkoituksena oli käydä läpi toisen modulin kokonaisuus ja vaihtaa ajatuksia ensimmäisestä. Päivälle oli suuret odotukset, oli upeaa että kaikki tuutorit olivat paikalla. Aamupäivä käytiin läpi kokemuksia Learning Cafe –menetelmällä. Iltapäivällä mentiin yhdistysvalmennuksen seuraavaan osioon, sekä hypättiin loppumetreillä vielä kolmanteenkin, joka taisi olla meiltä päivän suunnittelijoilta virhe kokonaisuuden hallinnan kannalta. Myös päivän hallittu päätös ja yhteenveto jäi tekemättä. Asiaan vaikuttivat monet, nyt jälkikäteen kirkastuneet asiat, joita hyödynnämme suunnittelussa seuraavaa kertaa varten.


Reijo Perkiömäki, Hilkka Rantamölö ja Satu Kuningas
Palautteissa korostui voimakkaaksi kaksi puolta, osa pitää tuutorikoulutusta huiman hyvänä ja korkeatasoisena, osa kokee asian vaikeaksi ja liian haastavaksi ja kolmannes liikkuu näiden välillä. Osaksi tämä johtuu ryhmän heterogeenisestä koulutustaustasta, osaksi ihan siitä mitä kokemuksia tuutoreilla on omasta sydänyhdistyksestään ja toimintaympäristöstä ja mitkä asiat he kokevat tärkeimmiksi. Suomessa on 237 sydänyhdistystä ja niiden välillä on huimia eroja niin vahvuuksissa kuin heikouksissakin.  Tämä on iso haaste vastuuvalmentajille, jotka ovat hyödyntäneet saatua palautetta viime viikkojen ajan ja työstäneet materiaalia tuutoreiden käyttöön. Tähän mennessä kukaan ei ole ilmoittautunut hyppäävänsä kuitenkaan pois kelkasta, se on huippujuttu ja kertoo myös siitä kuinka tuutorimme ovat sisäistäneet sen että valmennus on prosessi ja kaikki nyt keräämämme tieto hyödyntää moninkertaisesti myös yhteistä tulevaisuuttaamme.
Hilkka Rantamölö, aurinkoinen tuutori Lapista

Yhdistystoiminta on tunteen asia. Vaikka osallistumasta kuinka perusteltaisiin järkisyillä, on tosiasia ettei kukaan anna vapaa-aikaansa vain järkeen perustuen. Kun luemme saatuja palautteita sydämellä, annamme samalla tunteille eli ihmisen henkilökohtaiselle kokemukselle tilaa. Ihminen, joka kokee tulleensa nähdyksi toimissaan ja toiveissaan tekee ilolla tehtäväänsä. Tuutorit, arvostamme huimasti rohkeuttanne kertoa suoraan mitä ajattelette. Ilman sitä emme kehittyisi tässä tärkeässä tehtävässä.

 

Neljännes vuodesta on nyt takana, tässä vaiheessa on hyvä pysäkki kiittää jokaista teitä henkilökohtaisesti, olkaa hyvä:


Kiitos Päivi kun olet niin kannustava ja positiivinen!

Kiitos Heli, kun tuot vahvaa järjestöosaamista toiminnanjohtajan roolissa hankkeeseemme!

Kiitos Pauli, kun uutterasti olet valmis joustamaan ja antamaan vierihoitoa yhdistyksille!

Kiitos Kaija-Leena kun tuot näkemyksesi selkeästi ja kauniisti esille!

Kiitos Satu kun lähdit rohkeasti mukaan, vaikka toimintaympäristö oli sinulle uusi!

Kiitos Riitta kun olet niin kiitollinen ja ystävällinen!

Kiitos Kerttu kun vahvistat joukkoamme vahvalla näkemykselläsi ja kannustavalla otteellasi!

Kiitos Raimo kun osaat soveltaa ja kehittää vaikeista asioista helpompia!

Kiitos Tatu kun annat suoraa palautetta!

Kiitos Hilkka, kun pidät Lapin väen puolia ja viet Liekin viestiä pohjoiseen!

Kiitos Sirpa kun annat pedagogisen osaamisesi ja ilosi hankkeen käyttöön!

Kiitos Pasi kun tuot moniosaajan taitosi mukaan ryhmään!

Kiitos Laura kun uskalsit hypätä lennossa mukaan tiimiin!

Kiitos Erkki kun omalla hiljaisella tavallasi olet ryhmässä vahvasti läsnä!

Lopuksi: Kiitos Jyrki kun aineiston isänä olet luonut pohjan tälle kaikelle, kiitos Reijo kun tuot upean verkko-osaamisesi sydänyhteisön käyttöön ja kiitos Aaro, jonka visiosta koko hanke sai alkunsa! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti