Intoa, epäilystä ja lujaa uskoa

Sydänalueiden tuutorit järjestäytyvät. Myös sydänyhdistyksissä kuhisee. Alkuperäinen suunnitelma kuuden sydänalueen moduleista on uudelleenmuotoutunut. Tällä hetkellä meillä on jo kahdeksan erillistä aluetta. Valmiiksi piirretyt ääriviivat eivät aina tee käytäntöä helpoksi. Sydänyhdistyslähtöisessä työskentelyssä tämä on sallittua.  Jäykkä byrokratia ei palvele ketään silloin kun ihmisiä innostetaan mukaan ja Hyvä! sydänyhdistys –valmennuksen ytimessä on motivoituneisuus ja halu kehittyä yhdessä ja luoda tulevaisuuden sydänyhdistystä.

Projektipäällikön rooli on pitää lankoja kädessä ja suunnitella tulevaisuutta, katsoa että asiat etenevät linjassa ja että ihmiset voivat hyvin.  Täytyy sietää myös epävarmuutta, tunteenpurkauksia ja äkkinäisiä muutoksia. Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää tai kuulostaa. Pintaan pyrkivien turhautuneiden tunteiden alta voi löytyä jo periksi antanut kelkkansa kääntänyt luovuttaja, useimmiten kuitenkin epävarma, rohkaisua kaipaava päivän harmeista vain hetkeksi väsähtänyt tulevaisuuden tekijä. Välillä horjuu luottamus itseenkin, toisinaan taas tuntee ratsastavansa aallonharjalla.

Tunnen kiitollisuutta ja onnistumista kun puhelimeni soi ja tuutorit pyytävät mielipiteitäni ja apuani. Tehtäväni on ollakin lähellä ja pyrkiä toteuttamaan toiveita. Pilottihankeelle on tunnusomaista että suunta voi vaihtua moneenkin otteeseen. Päämäärä kuitenkin pysyy samana. Tavoitteenamme on vahvempi, osaavampi ja yhteisöllisempi sydänjärjestö.

 (MR)